Sisällysluettelo:
- Oppiminen on stressiä aiheuttava toiminta
- Musiikin kuuntelu oppimisen aikana parantaa muistia
- Millaista musiikkia voidaan kuunnella opiskelun aikana?
Jokaisella on erilainen tapa oppia. On niitä, jotka tarvitsevat hiljaisen ilmapiirin opiskellessaan, mutta on myös niitä, jotka kuuntelevat musiikkia opiskellessaan, koska he kokevat voivansa keskittyä paremmin.
Onko totta, että oppiminen musiikin kuuntelun aikana on tehokkaampaa? Jos näin on, musiikin tekeminen voi terävöittää aivojen ajattelutoimintoamumet? Onko se laulajan melodisesta äänestä, säveltäjän kylmien käsien melodisesta kuorosta vai itse musiikkilajista? Katso koko arvostelu alla.
Oppiminen on stressiä aiheuttava toiminta
Oppimistoiminta liittyy usein stressiin. Keho reagoi tiedostamattomasti stressiin tuottamalla erilaisia stressihormoneja, kuten adrenaliinia, kortisolia ja noradrenaliinia. Kehon stressihormonien lisääntyminen saa sykkeesi nousemaan niin, että tunnet itsesi hermostuneeksi, hengitys on myös nopeampaa ja lyhyempää, kehon lihakset jännittyneet, verenpaine nousee, ahdistuneisuus on helposti, joten on vaikea ajatella selkeästi. Tunnetko oikein, tämän oppimisen "sivuvaikutuksella"? Varsinkin jos se tehdään SKS-järjestelmän, eli yön ylinopeusjärjestelmän, kanssa.
Nyt musiikin kuuntelu voi auttaa lievittämään opiskelusta aiheutuvaa stressiä, jotta voit keskittyä enemmän ymmärtämään tutkittavan tai muistettavan tekstin sisältöä.
Musiikin kuuntelu oppimisen aikana parantaa muistia
Kuulemiamme musiikkia edeltävät ääniaaltojen tärinät, jotka tulevat korvarumpuun ja välittyvät sisäkorvaan. Sisäkorvassa simpukan hiussolut poimivat nämä ääniaallot muunnettaviksi sähköisiksi signaaleiksi. Vasta sitten korvan hermokuitujen aivoihin toimittama äänisignaali prosessoidaan sähköisiksi signaaleiksi ja muunnetaan kuulemiksi ääniksi.
Älä pysähdy siihen. Samaan aikaan nämä sähköiset signaalit levisivät sitten aivojen eri osiin. Ensinnäkin nämä sähköiset signaalit kulkevat osaan ajallisista aivoista, joka työskentelee tietojen käsittelemiseksi kielen ymmärtämiseksi (jotta ymmärrät mitä sanoitukset tarkoittavat) ja säätelevät tunteita.
Nämä sähköiset signaalit virtaavat myös aivojen hypotalamukseen, jossa tuotetaan hormoneja, ja säätelevät verenpainetta, sykettä ja kehon lämpötilaa. Hypotalamus reagoi näihin sähköisiin signaaleihin välittömästi parantamaan dopamiinin iloista tunnelmaa samalla kun se alentaa kortisolihormonia. Siksi kaikenlaiset stressioireet, jotka ovat mukana opiskellessasi, voivat vähitellen laantua kuunnellessasi musiikkia. Tutkimuksessa todetaan jopa, että dopamiinin vapautuminen voi saada aivot aktivoimaan aivojen palkkareseptorit, mikä voi lisätä motivaatiota oppia.
Yliopiston terveysuutisten mukaan aivojen hermot aktivoituvat, kun kuuntelet musiikkia. Syynä on, että nämä sähköiset signaalit voivat samanaikaisesti stimuloida aivojen kahden sivun (vasen ja oikea) välistä suhdetta ja aktivoida aivojen alueet, jotka liittyvät emotionaalisiin, kognitiivisiin ja muistiprosesseihin. Lyhyesti sanottuna musiikin kuuntelu opiskelun aikana voi parantaa mielialaa ja liittyy aivojen, erityisesti muistin, parantuneeseen kognitiiviseen toimintaan.
Eräs tutkimus osoitti, että osallistujien, joita pyydettiin opiskelemaan musiikkia kuunnellessaan, akateeminen suorituskyky oli parempi kuin opiskelijaryhmillä, joita pyydettiin opiskelemaan meluisassa huoneessa. Vaikka nämä molemmat olosuhteet ovat molemmat meluisia, musiikin kuuntelun aikana oppimisen on osoitettu saavan aivot keskittymään enemmän yhteen tehtävään estäen melua ympäriltäsi, jolla ei ole mitään tekemistä sinun tai työsi kanssa.
Millaista musiikkia voidaan kuunnella opiskelun aikana?
Mozartin klassisen musiikin ennustetaan olevan tehokkain musiikkilaji älykkyyden lisäämiseksi. Itse asiassa näin ei ole aina, tiedät! Ei ole tutkimuksia, jotka todella todistavat sen varmasti. Todistettu teoria rajoittuu vain vakaampaan musiikkiin ja äänenvoimakkuus ei ole liian kova, tyylilajista riippumatta.
Mutta kirjan kirjoittajan Chris Brewerin mukaanÄäniraidat oppimiseen, musiikin kuuntelun edut ovat tehokkaampia, jos musiikkilaji mukautetaan suoritettuun toimintaan. Esimerkiksi positiivista sanoitusta sisältävä musiikki soveltuu oppimisen motivoimiseksi ja innostuksen herättämiseksi, kun keho on väsynyt. Samaan aikaan hidastempoinen musiikki soveltuu paremmin mielen fokusointiin pysyäkseen keskittyneenä, koska sillä on rauhoittava vaikutus.
