Koti Blogi Selkäydin: sen anatomia, toiminta ja sairaudet
Selkäydin: sen anatomia, toiminta ja sairaudet

Selkäydin: sen anatomia, toiminta ja sairaudet

Sisällysluettelo:

Anonim

Määritelmä selkäydin

Mikä on selkäydin?

Selkäydin (selkäydin johto), tai tunnetaan myös nimellä selkäydin, on kokoelma hermokuituja, jotka kulkevat selkärankaa pitkin, joka kulkee aivojen pohjasta alaselkään. Tämä kudoskokoelma on suhteellisen pieni, painaa vain 35 grammaa ja halkaisija on noin 1 cm.

Vaikka tämä elin on pieni, sillä on tärkeä rooli ihmisen hermostossa. Selkäydin ohjaa yhdessä aivojen kanssa keskushermostoa, joka koordinoi ihmisen päivittäistä toimintaa, kuten liikkumista, kivun tuntemista tai muita aistimuksia (kuuma ja kylmä, tärinä, terävä ja tylsä) kontrolloidakseen kehon erilaisia ​​toimintoja, kuten hengitystä, verenpaine tai syke.

Suoritettaessa tätä keskushermostoa aivot ovat kehosi komentokeskus. Selkäydin on reitti aivojen keholle ja kehosta aivoihin lähettämille viesteille. Lisäksi selkäydin toimii myös keskuksena kehon refleksitoimintojen koordinoimiseksi, jotka eivät ole riippuvaisia ​​aivoista.

Selkäytimen anatomia

Mitkä ovat selkäytimen osat?

Selkäydin tai selkäydin on kokoelma hermokuituja, joita ympäröivät luut, rustolevyt, nivelsiteet ja lihakset, suojaamaan sitä ruumiinliikkeestä johtuvilta loukkaantumisilta ja iskuilta. Luu koostuu 33 segmentistä, joita kutsutaan nikamiksi tai nikamiksi. Selkäydin kulkee reiän läpi keskellä (nimeltään selkäydinkanava), joka on jokaisessa nikamassa.

Tämän elintärkeän elimen muoto on suhteellisen sylinterimäinen ja sen pituus on noin 45 cm, ja se on vain noin kaksi kolmasosaa nikamien kokonaispituudesta. Tästä pituudesta selkäydin on jaettu neljään rakenteeseen tai rakenteeseen, nimittäin kohdunkaulan (kaula), rintakehän (yläselkä), lannerangan (alaselkä) ja ristiluu (lantio). Alaosassa on hermopaketti, joka muistuttaa hevosen häntä, jota kutsutaan cauda equina.

Aivojen anatomian tavoin myös selkäydintä ympäröivät aivo-selkäydinneste ja kalvo (aivokalvot), jotka toimivat tämän elimen suojaamiseksi. Aivokalvokalvo koostuu kolmesta kerroksesta, joita kutsutaan dura-mittariksi, arachnoidiksi ja pia-mittariksi.

Kun selkäydin on leikattu vaakasuoraan, siinä on useita osia, joilla on erilaiset toiminnot. Tässä on joitain selkäytimen (selkäytimen) osia tai anatomiaa:

  • harmaa aine (Harmaa osa)

harmaa aine on tummanharmaa ja muodoltaan kuin selkäytimessä oleva perhonen. Tämä osa koostuu hermosoluista (neuronit) ja gliasoluista ja siinä on neljä "siipeä", joita kutsutaan sarviksi.

Kaksi etuosassa olevaa sarvea (etu- tai vatsa-sarvi) sisältävät hermosoluja tai motorisia hermosoluja, jotka kuljettavat tietoa aivoista ja selkäytimestä kehon lihaksiin stimuloidakseen sen liikettä. Kun kaksi takana olevaa sarvea (taka- tai selkäpuolinen sarvi) kuljettavat aistintietoja, kuten kosketusta, painetta tai kipua, kehosta takaisin selkäytimeen ja aivoihin.

Lisäksi on myös ns. Sivusarvet ja pylväät välituote jolla on rooli autonomisessa hermostossa. Sivusarvet löytyvät kuitenkin vain muutamilta selkäytimen alueilta, nimittäin rintakehästä, ylemmästä lannerangasta ja sakraalista.

  • valkea aine (Valkoinen osa)

harmaa aineselkäytimessä, jota peittää valkoinen osa, jota kutsutaan valkea aine.Tämä osa sisältää aksoneja, joiden avulla selkäytimen eri osat voivat kommunikoida kunnolla ja sujuvasti.

Tämä aksoni liikkuu molempiin suuntiin. Jotkut ylöspäin osoittavat aksonit kuljettavat signaaleja kehosta aivoihin, kun taas alas laskevat lähettävät signaaleja aivoista hermosoluihin, jotka sijaitsevat kehon muissa osissa.

Sama kuin harmaa aine, valkea aine erotettu myös sarakkeiksi kutsuttuihin osioihin. Neljä osaa, nimittäin takapylväs (kahden takasarven välissä), etupylväs (kahden etusarven välissä) ja sivupylväs (takasarven ja etusarven neuronin aksonien välillä).

Takakolonni koostuu aksoneista, jotka osoittavat ylöspäin, kun taas etu- ja sivupylväät koostuvat monista eri aksoniryhmistä nousevista ja laskevista kanavista, mukaan lukien ne, jotka ohjaavat ääreis- tai ääreishermostoa.

  • Selkäydin

Jokaisella selkäytimen osalla, nimittäin kohdunkaulalla, rintakehällä, lannerangalla ja sakraalilla, on hermojuuret, jotka näkyvät oikealla ja vasemmalla. Nämä hermojuuret koostuvat ventraalisista (etu) hermojuurista, jotka sisältävät motorisia hermosoluja, sekä selän (taka) hermojuurista, jotka sisältävät aistihermoja.

Kahden tyyppiset hermojuuret tulevat yhteen ja muodostavat selkäytimen. Selkäydinhermoja on 31 paria, jotka on jaettu viiteen osaan, nimittäin kahdeksan hermoparia kohdunkaulassa (niska), 12 hermoparia rintakehässä (rintakehä), viisi paria hermoja lannerangassa (vatsa), viisi paria hermoja sakraalissa (lantio), sekä vielä 1 hermopari hännän nikamissa (coccyx).

Nämä selkäydinhermot yhdistävät sitten selkäytimen kehon eri osiin ja kuljettavat impulsseja aivoihin ja sieltä selkäytimen läpi tiettyihin kehon paikkoihin.

Selkäytimen toiminta

Mitkä ovat selkäytimen toiminnot?

Selkäytimellä on kolme tärkeää tehtävää ihmiskehon hallinnassa ja koordinoinnissa. Selkäytimen kolme toimintoa ovat:

  • Hallitse tunne

Yksi selkäytimen toiminnoista on kerätä ja kuljettaa raajoista tai aistielimistä vastaanotettuja signaaleja tai aistitietoja aivoihin. Näitä signaaleja tai tietoja voivat olla kosketuksen tunne, paine, lämpötila (kuuma tai kylmä) ja kipu. Aivot käsittelevät sitten nämä tiedot vastaamiseksi.

  • Liikkeen (moottorin) ja urkutyön hallinta

Aivojen lisäksi selkäydin kuljettaa myös signaaleja tai tietoa aivoista tiettyihin lihaksiin tai elimiin. Nämä tiedot voidaan välittää käsien, käsivarsien, sormien, jalkojen, jalkojen tai muiden kehon lihaksiin liikkeen (moottorin) hallitsemiseksi. Esimerkiksi, kun haluat kävellä, selkäytimesi kuljettaa tietoa aivoista jalkalihkoihisi ja käskee sitä toistamaan vaiheet.

Lisäksi signaaleja tai tietoja voidaan kuljettaa myös sydämeen, keuhkoihin tai muihin kehon elimiin itsenäisten toimintojen, kuten sykkeen, hengityksen, verenpaineen ja niin edelleen, suorittamiseksi.

  • Heijastinliike

Selkäytimellä on myös rooli refleksiliikkeiden hallitsemisessa ihmiskehossa. Refleksiliikkeessä impulssit käyvät läpi pikakuvakkeita tai pikakuvakkeita eli ilman, että aivot käsittelevät niitä ensin.

Yksi esimerkki on polven refleksi liike, joka yhtäkkiä nykii, kun sitä napautetaan tietyssä kohdassa. Arizonan osavaltion yliopiston sivulta raportoimalla polven refleksiliikkeessä aistien neuronit ovat suoraan yhteydessä selkäytimen motorisiin hermosoluihin käsittelemättä niitä ensin aivoissa. Siksi tämä prosessi antaa nopeamman vastauksen kuin moottoriliikkeet yleensä.

Selkäytimen tauti

Selkäytimen sairaudet tai häiriöt ovat sairauksia, jotka vahingoittavat selkäydintä. Nämä olosuhteet tai sairaudet voivat vaihdella. Joitakin selkäytimen sairauksia tai häiriöitä ovat:

  • Selkäydinvamma

Selkäydinvamma on selkäytimen minkä tahansa osan tai hermojen vaurio selkäydinkanavan päässä (cauda equina). Tämä tila voi johtua traumaattisesta tapahtumasta, kuten onnettomuudesta tai putoamisesta, joka vahingoittaa selkärangaa (selkärangan murtuma), nivelsiteitä, selkäydinlevyjä tai itse luuytintä.

Selkäydinvammoja voi kuitenkin esiintyä myös tiettyjen sairauksien, kuten syövän, niveltulehduksen (niveltulehduksen), osteoporoosin ja selkäytimen tulehduksen takia. Tämä tila voi aiheuttaa pysyviä muutoksia voimassa, tunneissa ja muissa ruumiillisissa toiminnoissa loukkaantumispaikan alapuolella.

  • Selkärangan ahtauma

Selkärangan ahtauma (selkärangan ahtauma) tapahtuu, kun luun tai kudoksen liikakasvu kapenee nikamia, joten ne voivat vaikuttaa hermojuuriin. Tämä tila voi aiheuttaa hermostoon liittyviä oireita, kuten tunnottomuutta ja halvaantumista jaloissa.

  • Multippeliskleroosi

Multippeliskleroosi on tauti, jolla on mahdollisuus halvaantua keskushermosto, nimittäin aivot ja selkäydin. Multippeliskleroosia sairastavilla immuunijärjestelmä hyökkää hermosuojakalvoon (myeliiniin) aiheuttaen viestintäongelmia aivojen ja muun kehon välillä. Tämä tila voi aiheuttaa pysyviä vaurioita tai hermojen heikkenemistä.

  • Amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS)

Amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS) on hermoston sairaus, joka vaikuttaa aivojen ja selkäytimen hermosoluihin. Tämä tauti voi heikentyä tuhoamaan kehon motoriset hermosolut aiheuttaen lihasten hallinnan menetyksen, kuten kävely- tai puhumisvaikeuksia.

Mitkä ovat selkäytimen taudin ominaisuudet tai oireet?

Selkäytimen vaurio voi aiheuttaa erilaisia ​​oireita, myös hermostoon liittyviä. Tämä oire voi tuntua selkäydinalueelta, mutta se voi levitä myös muihin kehon osiin, kuten käsivarsiin ja jalkoihin.

Joitakin oireita tai ominaisuuksia, joita voi aiheutua selkäytimen sairauksista tai häiriöistä, ovat:

  • Selkäkipu tai kipu.
  • Hallitsemattomat lihaskouristukset.
  • Raajojen heikkous, puutuminen tai jopa halvaus.
  • Muutokset kehon reflekseissä.
  • Virtsan tai suoliston hallinnan menetys.

Jos sinulla esiintyy näitä oireita tai ominaisuuksia, varsinkin jos ne toistuvat eivätkä häviä, ota heti yhteys lääkäriin. Lääkäri antaa sinulle oikean diagnoosin ja hoidon tilasi mukaan.

Selkäydin: sen anatomia, toiminta ja sairaudet

Toimittajan valinta